Albert Edelfeldt (1854-1905)
Olje på lerret, 204 x 120 cm, Ateneum, Helsinki.
Finsk titel: Lapsen ruumissaatto

Jean Sibelius‘ Sydämeni laulu – Mitt hjärtas sång op. 18 nr 6 har tekst av Aleksis Kivi (1834-1872). Sibelius skrev denne sangen i 1898, mens hans fru Aino var gravid med deres tredje barn. Men lille Kirsti døde dessverre tidlig i 1900. Man kan vanskelig la være å tenke på Gustav Mahler og hans Kindertotenlieder til tekster av Friedrich Rückert (1904).

Tuonen lehto, öinen lehto!
Siell’ on hieno hietakehto,
Sinnepä lapseni saatan.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Tuonen herran vainiolla
Kaitsea Tuonelan karjaa.

Siell’ on lapsen lysti olla,
Illan tullen tuuditella
Helmassa Tuonelan immen.

Onpa kullan lysti olla,
Kultakehdoss’ kellahdella,
Kuullella kehräjälintuu.

Tuonen viita, rauhan viita!
Kaukana on vaino, riita,
Kaukana kavala maailma

Engelsk gjendiktning av Alex Matson:

Grove of Tuoni, grove of night!
There thy bed of sand is light.
Thither my baby I lead.

Mirth and joy each long hour yields
In the Prince of Tuoni’s fields
Tending the Tuonela cattle.

Mirth and joy my babe will know,
Lulled to sleep at evening glow
By the pale Tuonela maiden.

Surely joy hours will hold,
Lying in thy cot of gold,
Hearing the nightjar singing.

Grove of Tuoni, grove of peace!
There all strife and passion cease.
Distant the treacherous world.

I finsk mytologi er Tuoni herskeren over Tuonela – Underverdenen (Jfr. Sibelius’ Tuonelas svan, den annen av Fyra legender från Kalevala op.22 (1895)